Case Vartiokylän koulu

1959 valmistuneen Itä-Helsingissä sijaitsevan kaksikerroksisessa Vartiokylän ala-asteen on suunnitellut arkkitehti Jorma Järvi. Koulutalo on luokiteltu arkkitehtuuriltaan arvokkaaksi ja hyvin säilyneeksi. Rakennus edustaa aikakautensa parhaita perinteitä. Helsingin koulurakennusten suojelutarveselvityksessä rakennus on arvotettu toiseksi korkeimpaan luokkaan. Koulun ongelmana oli kuitenkin huono sisäilma.


MERKITTÄVÄ PARANNUS ILMANVAIHTOON

Merkittävin rakennuksen sisäilmaan vaikuttava tekijä oli ilmanvaihdon riittämättömyys, jolloin hiilidioksidipitoisuudet pääsivät kohoamaan liian suuriksi. Tämä vaikutti oppilaiden keskittymiskykyyn alentavasti ja siten myös oppimistuloksiin. Lisäksi koneellinen poistoilmanvaihto ja riittämätön korvausilman saanti aiheuttivat sisätiloihin alipainetta, jolloin rakenteissa olevista hallitsemattomista ilmavuodoista kulkeutui epäpuhtauksia huoneilmaan. Korvausilma-aukot oli valtaosaltaan tukittu jo vuosia sitten, koska niistä aiheutui kylmävetoa talvikaudella.

Rakennuksen ilmanvaihdon uusiminen nykyvaatimusten mukaisesti tehtiin asentamalla kolme epäsuoralla lämmöntalteenotolla varustettua tulo- ja poistoilmakonetta, joiden avulla luokkahuonekohtaiset ilmavirrat saatiin vastaamaan niiden todellisen käytön mukaisia vaatimuksia”. (Toimitusjohtaja DI. Harri Ripatti, Climaconsult Finland 2006.)

Tuloilmakoneet sijoitettiin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tehtyihin ilmanvaihtokonehuoneisiin ja poistokoneet vesikatolle entisten huippuimureiden paikoille. Tällä järjestelyllä pystyttiin toteuttamaan kaupunginmuseon toive säilyttää rakennuksen julkisivut ja vesikatto mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan”. (Ripatti, 2006.)

Lopputuloksena saatiin vedoton ja meluton ilmanvaihtojärjestelmä, jonka avulla hyvää sisäilman laatua voidaan ylläpitää energiatehokkaasti” (Ripatti 2006).

ENERGIANSÄÄSTÖÄ ARKKITEHTUURIN EHDOILLA

Suunnitelmia ja muutosten tekoa valvoi tiiviisti kaupunginmuseo. Koneellinen ilmanvaihto ja sen vaatimat kanavat suunniteltiin niin, ettei interiööri missään vaiheessa muuttunut.

Raitis ilma puhalletaan luokkahuoneisiin ensimmäisen kerroksen kattoon asennettuja kanavia pitkin. Ilma kulkee luokkahuoneen läpi äänieristettyjen virtaussäleikköjen kautta aulaan, jonka yläosasta se poistuu poistoilmaventtiilien kautta vesikatolle sijoitetun lämmön talteenotolla varustetun huippuimurin vaikutuksesta. Näin saatiin arvokkaaksi luokitellut aulat säilytettyä alkuperäisen luonteensa mukaisina.

”Laitteeksi valittiin Retermian matalat koneet siksi, että ne istuisivat huomaamattomasti rakennuksen virtaviivaiseen julkisivuun”, projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Pirjo Kantola sanoo. (Rakennuslehti 2006).

LAAJA SOVELTUVUUSALUE

Joustava Retermia-järjestelmä soveltuu käytettäväksi sekä saneerauksessa että uudistuotannossa. Retermian LTO–järjestelmässä lämmönsiirtimet voidaan sijoittaa halutessa rakennuksen ulkopuolelle, jolloin teknisen tilan tarve pienenee. Retermia LTO –järjestelmän avulla voidaan suorittaa myös tuloilman kesäaikainen jäähdytys.

Copyright © Retermia Oy 2007

Arkkitehtikuvat: Arkkitehtitoimisto P. Kantola.